Kun tein julkaisun Helsingin Sanomien tekemästä uutisesta, jossa kerrotaan ihmisten vähentyneestä nukkumisesta, tajusin, että oma väsymykseni näkyy myös opiskelussani.
Itse nukun yleensä 7,5-7 tuntia, ja Helsingin Sanomat -sivulla
laskurin mukaan teineille sopiva aika nukkua on 8-10 tuntia. Itse
koen 9 tunnin yöunien olevan paras itselleni, mutta en vain pääse
nukkumaan tarpeeksi ajoissa. Liian vähäiset yöunet näkyvät
sitten väsymyksenä, ja tuntuu, ettei jaksaisi keskittyä tunneilla
tai kotona tehtäviä tehdessä. Pidemmät yöunet ovat siis selvästi tarpeen.
Olen myös huomannut, että liian vähäinen uni aiheuttaa masentuneen olon, eikä mitään jaksaisi tehdä. Tiedostan illalla, että olen todella väsynyt aamulla, mutta en silti osaa mennä aikaisemmin nukkumaan. Minun pitäisi ottaa itseäni vain niskasta kiinni ja aloittaa nukkumaan meno aikaisemmin, jolloin pääsenkin sitten aikaisemmin nukkumaan.
Uskon, että jos olisin pirteämpi koulussa, jaksaisin tehdä tehtävät huolellisemmin ja varmasti matikan laskutkin sujuisivat paremmin. Ehkei herääminen aamullakaan olisi ihan niin kauheaa ja päivät miettisin jotain muuta, kuin että haluisin jos nukkumaan.
Kaikkien ihmisten, jotka nukkuvat liian vähä, pitäisi kysyä itseltään, että miksi minä sitten en vain mene aikaisemmin nukkumaan? Kun kerran tietää, että tulee olemaan aamulla väsynyt, miksei vain voi sulkea elektroniikkaa ja vain menemällä nukkumaan heti kun siltä tuntuu. Ei aamulla väsyttelyn voivottelu auta, vaan pitää tehdä sen väsymyksen eteen jotain.
Ruukki, Jukka 2016: Valvomme itsemme tyhmiksi ja sairaiksi – katso unilaskurilla, nukutko liian vähän tai vaarallisen paljon <http://www.hs.fi/tiede/a1473396353525> Luettu 21.9.2016
Professori Liisa Keltikangas-Järvisen mielestä persoonallisuustesti ei kerro ihmisen käyttäytymistä tai toimintastrategioita, eikä täten sen perusteella ihmistä kannata valita johtotehtäviin. Käyttäytyminen ei myöskään määräydy persoonallisuuden mukaan, sillä ihmisellä on sisäinen autonomia. Käyttäytyminen määräytyy aikaisemman kokemuksen varjossa, eikä sillä ole siten mitään yhteyttä persoonallisuuteen. Persoonallisuus on myös kallis ja turha asia, joka ei paljasta ihmisen soveltuvuutta työhön täysin.
Persoonallisuustesti pisteyttää ihmiset vain viidellä eri ulottuvuudella ja ne ovat tunnollisuus, ulospäinsuuntautuneisuus, avoimuus uusille kokemuksille, myöntyvyys tai sovinnollisuus ja neuroottisuus. Professorin mukaan persoonallisuusteisteissä ei kuitenkaan ole mitään vikaan, vaan vika on persoonallisuustestien tulosten käytössä.
Professorin mukaan huonoin valintatapa työhön on haastattelu, sillä se ei kerro mitään ihmisen osaamisesta kyseisessä työssä. Se kertoo vain haastateltavan ja haastattelijan yhteensopivuuden. Tutkimusten mukaan ihmisen persoonallisuutta johtotehtävissä voi paremmin ennustaa kognitiiviset kyvyt ja kokonaisuuksien hallinta, kuten syy- ja seuraussuhteiden taju ja tiedonkäsittelyn nopeus.
Mielestäni persoonallisuustestien tulokset eivät saisi päättää kokonaan ihmisen soveltuvuutta työhön, sillä testit eivät kuitenkaan kerro ihan kaikkea ihmisen taidoista. Ja kuten uutisessa sanottiin, persoonallisuustestit vievät paljon rahaa, joten työn soveltuvuuteen pitäisi keksiä jokin parempi vaihtoehto.
Puttonen, Mikko 2016: Professori tyrmää persoonallisuustestien käytön rekrytoinnissa: ”Johtajuutta ennustavia piirteitä on nolla” http://www.hs.fi/tiede/a1473738247673?ref=hs-etusivub-luetuimmat-#5> Luettu 19.9.2016
Ihmisten väsymys on lisääntynyt huimasti viime aikoina ja jopa joka neljäs suomalainen kokee nukkuneensa liian vähän tai huonosti. Väsymys heikentää päättelykykyä, tarkkaavaisuutta ja luovuutta. Tämän takia autollakaan ei saisi ajaa väsyneenä ja matikan tunnilla tehtävät eivät millään mene oikein.
Väsymys vaurioittaa aivoja ja erityisesti etuaivolohkoja, jotka säätelevät motivaatiota, työmuistia ja kaikkien suurten kokonaisuuksien hallintaa. Vastustuskyky voi myös romahtaa, mikä näkyy ihmisen sairasteluna. Liian vähäinen tai liian pitkäaikainen nukkuminen voi aiheuttaa ennenaikaista kuolemaa. Liian vähäinen nukkuminen on myös haitallinen sydämelle, sillä vähäunisten rasva-aineenvaihdunta hiipui ja vereen jäi ldl-kolesterolia, joka voi tukkia verisuonia.
Tekniikan kehittyminen on selvästi syy uniongelmiin ja myöhään iltaan valvomiseen. Nukkumaan ei voi mennä ennen kuin on ehtinyt selata Facebookin läpi ja lukemalla Ilta-Sanomat. Näytön valo myös aiheuttaa unettomuutta ja näin nukahtaminen on hankalampaa. Siksi tietokoneella ja puhelimella oleminen ja television katseleminen pitäisi lopettaa jo aikaisemmin ennen kuin menee nukkumaan. Tietokoneella oleminen illalla voisi vaihtaa vaikka kirjan lukemiseen tai tekemällä jotain muuta, mikä rentouttaa. Näin aivot valmistautuvat nukkumaan menoon ja yöt nukutaan hyvin.
Ruukki, Jukka 2016: Valvomme itsemme tyhmiksi ja sairaiksi – katso unilaskurilla, nukutko liian vähän tai vaarallisen paljon <http://www.hs.fi/tiede/a1473396353525> Luettu 16.9.2016
Minua ihmetyttää, miksi jotkut lukiolaiset eivät osaa keskittyä tunnilla ja kuunnella opettajaa. Olen huomannut monesti tunnilla opettajan opettaessa monen selailleen vaatekauppoja netissä tai viestitellyt kaverille. Miksei kaikkea tätä voi tehdä vapaa-ajalla, kun opettaja ei ole selittämässä jotain tärkeää asiaa, joka voi auttaa kokeessa? Miksi he ovat tulleet lukioon kun eivät voi edes tunneilla kuunnella opettajaa? Sekin on yllättänyt, miksi kertauskurssilla olevat eivät keskity tuntiin, hehän ovat valinneet kertauskurssin oppiakseen oppimatta jääneitä asioita. Ja sitten kun oppilas ei ole vaivautunut keskittymään tuntiin, he kyselevät toisiltaan mitkä tehtävät nyt pitikään taas tehdä.
Ovatko useimmat nykynuoret niin koukussa puhelimen käyttöön tai koneella oloon, että mieluummin he selailevat tunnilla vaateita netissä, joita he eivät kuitenkaan ole ostamassa, kuin oppimassa? Itse kuitenkin pystyn hillitä itseäni ja kirjoitella kavereille vasta tunnin jälkeen, sillä olen monesti muistanutkin asioita kun olen kuullut opettajan sanoneen ne. Opettajat eivät kuitenkaan tunneilla "pälpätä" vain turhan takia.
Kannettavat tietokoneet ovat sekä hyvä asia että huono asia lukiossamme. Koneen käyttö helpottaa esimerkiksi juuri kirjoitusten tekoa, ja tietokoneen ansiosta opimme nettisivujen käyttöä, mutta huonoa on se, kun oppilaat voivat tehdä koneella ihan muuta kuin esimerkiksi tehtäviä koneelle, eikä opettaja tiedä sitä. Mutta toisaalta, kyllä lukio-opiskelijan tulisi jo ymmärtää, että vaatteiden selaaminen ei tule auttamaan kokeessa.
Robotit lisääntyvät työelämän eri aloilla ja ne vievät monilta työt. Toisaalta robottien kunnossapitoon tarvitaan robottikorjaajia ja muita huoltajia, mikä taas synnyttää uusia ammatteja. Robotit voidaan opettaa tekemään uusia asioita, ja robottien opettaja voi myös olla tulevaisuuden ammatti. Onneksi robotit eivät sentään vie kaikkia töitä, sillä monissa ammateissa robotti ei voi korvata ihmistä. Luovuus, välittäminen, viestintä ja vuorovaikutus ei ole robottien korvattavissa, ainakaan vielä. Roboteista on myös hyötyä kun ne hoitavat vaativammat työt, ja helpottavat töitä joissakin asioissa ihmisten rinnalla. Robotit ovatkin olleet suuri apu maataloudessa ja teollisuudessa.
Suomessa robotisaatiokehitys ja keinoälyn kehittäminen on vähän jäljessä muista maista Suomen huonon ekosysteemin takia. Robotisaatioaktivistin Cristina Anderssonin mukaan Suomen pitäisi laatia suunnitelma, jonka mukaan edetään ja toimitaan, jotta saataisiin robotisaatiokehitys nousemaan Suomessa.
Voi olla, että tulevaisuudessa autokuskejakaan ei enää tarvitse, vaan ajamisesta huolehtii robotti. Itse en uskaltaisi mennä robottiauton kyytiin, jos tekniikka pettää. Joissain työtehtävissä robotti voi kyllä olla todella hyödyllinen ja korvaamaton.
Voimme vain odottaa, milloin robotteja käytetään ihan arkielämässä, ja milloin ne sitten sekoavat ja valtaavat maan.
Hara, Jyrki 2016: Robotin kasvattaja voi olla tulevaisuuden ammatti – kone ei voi korvata vuorovaikutusta ja välittämistä <http://yle.fi/uutiset/robotin_kasvattaja_voi_olla_tulevaisuuden_ammatti__kone_ei_voi_korvata_vuorovaikutusta_ja_valittamista/9162591> Luettu 14.9.2016
Tuntiaktiivisuus on aina ollut ja on edelleen tärkeää oppitunneilla. Ymmärrän sen, että opettaja haluaa kuulla oppilaiden osaamista ja synnyttää keskusteluja ja omia mielipiteitä, mutta miksi tuntiaktiivisuudella pitää olla niin suuri merkitys arvosanoihin? Tuntiaktiivisuudella pyritään tietenkin myös harjoittaa työelämässä tarvittavaa kykyä kertoa omia mielipiteitä kaikkien kuullen.
Itse ujona ihmisenä koen vaikeaksi puhua luokan kuullen tai jakaa omia ajatuksiani, joten sen takia se vaikuttaa alentavasti arvosanaani. Viittasin yläasteella vain pari kertaa tunneilla, ja vain sellaisista asioista joista tiesin, että ne ovat varmasti oikein. Yleensä vähättelen osaamistani ja ajattelen vastaukseni olevan väärin, vaikka jonkun muun vastattua huomasin tehneeni tehtävän oikein, jolloin ärsyttää, kun olisin voinut viitata. Tuntiaktiivisuus onkin ujojen ihmisten kirous, jos haluaa menestyä hyvin oppiaineissa. Olen kyllä huomannut, että eivät tunneilla kaikki hiljaisemmat ole ujoja, mutta eivät vain muuten tykkää puhua luokan kuullen.
Mikä siinä käden nostamisessa sitten niin pelottaa? Olen miettinyt kaikkea mikä ujouteni takia pelottaa, enkä oikeastaan ole varma miksi pelkään puhua paritehtävissä tai olla tunnilla aktiivinen. Nykyään mitä vanhemmaksi tulee niin pilkkaaminenkin on vähentynyt tai kokonaan hävinnyt ja tiedän, ettei kukaan siitä voi pilkata jos vastaan väärin, mutta silti edessäni on seinä joka estää minua viittaamasta tai kertomasta mitä tehtäviä ei ole vielä tarkistettu, vaikkei oikeasti ketään muuta kuin minua kiinnosta mitä teen tai sanon.
Sisäinen motivaatio ei synny itsestään, vaan sen eteen pitää tehdä töitä. Tärkeintä sisäisen motivaation saamiseen on etsiä niitä asioita joissa on hyvä, ja kehittää niitä. Jos et ole vielä löytänyt asioita joissa olet hyvä, kokeile kaikkea uutta ja voit ehkä löytääkin uuden asian, joka saa sinut motivoitumaan. Näin nautit työstäsi ja olet motivoituneempi. Muiden palautteet ja onnistuminen voivat myös auttaa sisäisen motivaation syntymiseen. Työyhteisö on myös suuri motivaation lähde, sillä positiivisessa työyhteisössä on mukavampi tehdä töitä.
Sisäisestä motivaatiosta on hyötyä paljonkin, sillä se auttaa keskittymään ja kohdentamaan tarkkaavaisuutta sekä tekemään itsestä sitkeämmän ja luovamman ihmisen. Se myös edistää asiantuntijuuden syntymistä, mikä voi näkyä työjäljessä. Motivoituneena saat myös työt tehtyä kunnolla ja vaivattomammin sekä todennäköisesti nautit työtäsi silloin enemmän. Jos töitä tekee liikaa, voi motivaatio lopahtaa ja silloin pitää vain rentoutua ja antaa mielen levätä. Jos sisäistä motivaatiotaan ei löydä, kannattaa vaihtaa ympäristöä ja tehdä vain mieleisiään töitä. Jos sisäistä motivaatiota ei löydä yrityksistä huolimatta, kannattaa aloittaa alusta ja pysyä positiivisena. Jokaisen kannattaa siis löytää oma motivaation lähde ja pitää siitä kiinni.
Toikka, Virvamaria 2012: Näin löydät sisäisen motivaation <http://www.talouselama.fi/tyoelama/nain-loydat-sisaisen-motivaation-3418582> Luettu 2.9.2016.