Professori Liisa Keltikangas-Järvisen mielestä persoonallisuustesti ei kerro ihmisen käyttäytymistä tai toimintastrategioita, eikä täten sen perusteella ihmistä kannata valita johtotehtäviin. Käyttäytyminen ei myöskään määräydy persoonallisuuden mukaan, sillä ihmisellä on sisäinen autonomia. Käyttäytyminen määräytyy aikaisemman kokemuksen varjossa, eikä sillä ole siten mitään yhteyttä persoonallisuuteen. Persoonallisuus on myös kallis ja turha asia, joka ei paljasta ihmisen soveltuvuutta työhön täysin.
Persoonallisuustesti pisteyttää ihmiset vain viidellä eri ulottuvuudella ja ne ovat tunnollisuus, ulospäinsuuntautuneisuus, avoimuus uusille kokemuksille, myöntyvyys tai sovinnollisuus ja neuroottisuus. Professorin mukaan persoonallisuusteisteissä ei kuitenkaan ole mitään vikaan, vaan vika on persoonallisuustestien tulosten käytössä.
Professorin mukaan huonoin valintatapa työhön on haastattelu, sillä se ei kerro mitään ihmisen osaamisesta kyseisessä työssä. Se kertoo vain haastateltavan ja haastattelijan yhteensopivuuden. Tutkimusten mukaan ihmisen persoonallisuutta johtotehtävissä voi paremmin ennustaa kognitiiviset kyvyt ja kokonaisuuksien hallinta, kuten syy- ja seuraussuhteiden taju ja tiedonkäsittelyn nopeus.
Mielestäni persoonallisuustestien tulokset eivät saisi päättää kokonaan ihmisen soveltuvuutta työhön, sillä testit eivät kuitenkaan kerro ihan kaikkea ihmisen taidoista. Ja kuten uutisessa sanottiin, persoonallisuustestit vievät paljon rahaa, joten työn soveltuvuuteen pitäisi keksiä jokin parempi vaihtoehto.
Puttonen, Mikko 2016: Professori tyrmää persoonallisuustestien käytön rekrytoinnissa: ”Johtajuutta ennustavia piirteitä on nolla” http://www.hs.fi/tiede/a1473738247673?ref=hs-etusivub-luetuimmat-#5> Luettu 19.9.2016
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.